Boris kävi tänään pitkällä reissulla kotikonnuillani asti. Puolentoista tunnin ajomatka sujui hienosti kumpaankin suuntaan, vaikka Boris ei vielä kovin montaa reissua olekaan tehnyt auton "sikaosastossa" (eli farmarin peräluukussa).
Kävimme tapaamassa jääkarhunpoikasta (podhalanskipoika Arttu, ikää reilut 12 viikkoa) ja hänen huoltojoukkojaan, eli veljeäni, veljeni puolisoa sekä ihanaista kummityttöäni. Joukkoon kuuluu myös kaunis estrelanvuoristokoira Thelma.
Arttu
Pennuilla oli huippukivaa. Boriksesta ei meinannut loppua veto lainkaan! Oli niin kiva painia ja peuhata suunnilleen samankokoisen ja -ikäisen kaverin kanssa. Boriksesta lähti tällä kertaa oikein kunnolla ääntäkin, ärinää, purinaa ja haukuntapaista, vaikka kotioloissa se ääntelee lähinnä kun vinkulelu alkaa ottaa päähän, ja silloinkin vienosti ynisten.
karvaversio ja kurttuversio
painia
pomppuja
kimppuun!
Montako jalkaa Boriksella on maassa?
hyvää päätä
monella mutkalla
kaivinkone ja apulainen
koko kopla
vauhti
kurttupää
Parin tunnin (taukoamattoman!) painin jälkeen menimme äitini luo jossa odotti vanharouvamme Emma (pk kääpiömäykky kohta 12 v.). Emman tapaaminen meni odotuksiin nähden hyvin: Emma on jo jonkin verran sairas ja kova hermoilemaan eikä oikein välitä muista koirista. Borista Emma tuntui pelkäävän ja väistävän, joten pikaisen haistelun jälkeen laitoimme Boriksen huoneeseen oven taakse nukkumaan, jotta Emma saisi olla rauhassa ja mahd. vähällä stressillä. Boris onneksi simahti hetkessä ja loppuvierailu meni rauhallisissa merkeissä. Samoin kotimatka: ei ininöitä vaan hyvin uninen pentu!
Kiitos Anna ja Janne vierailusta, nautimme kovasti ja saimme taas kaksi tärkeää uutta koirakontaktikokemusta Borikselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti