sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Urosuhoa


Torstain treeneissä Boriksesta paljastui uusia puolia. Kahden viikon tauko oli tehnyt koirasta Uroksen.


Alkupissatuksen yhteydessä Boris ruopi maata ensimmäistä kertaa ikinä, vähän tasapainottomasti mutta sitäkin kiihkeämmin. Olin hämmentynyt ja kielsin moisen möyhäämisen. Kun sitten päästin kentälle asti, Boris murisi toiselle koiralle. Boriksen puolustukseksi sanottakoon, että kyseessä oli aivan jäätävän iso irlanninsusikoirauros ja oli jo aika hämärää, mutta ollaan nähty kyseinen koira viimeksi heinäkuussa ja silloin pojat haistelivat toisiaan ihan sopuisasti. Nyt Boris kyttäsi irlistä ja murisi oikein syvää kurkkumurinaa kaikki selkäkarvat pystyssä. Taas tuli topakka kielto omistajalta ja ruvettiin keskittymään omaan tekemiseen. Mutta jokin siinä koirassa oli, sillä vielä lopputunnistakin Boris yritti päristä sille. Todella omituista. Nytkö siitä tulee iso uros? Ei enää vauvamaista "Boris rakastaa kaikkia" -asennetta?


Muuten treenit menivät erinomaisesti, sillä kaikki ryhmän koirakot olivat tällä kertaa uroksia. Suurin häiriöhän meille ovat tietyt nartut, ei koskaan kaikki nartut yleisesti vaan vain ne tietyt: ne vaan ovat Boriksen mielestä niin hemaisevia, että kaikki järjen vähäinenkin valo sammuu sen päästä kun joku näistä ihanuuksista astelee näkökenttään. Tässä poikakoulussa tosin oli yksi kastroitu uros, ja sehän oli sitten melkein niin kuin narttu. Toivon että tuo irlikselle pärrääminen oli vain joku hetkellinen aivopieru Borikselta! Noin yleisesti ottaen poikaporukassa treenaaminen olisi meille vallan taivaallista.


 


Tänään käytiin anoppilan metsässä revittelemässä, ja Bella oli toki mukana matkassa. Virtaa riitti kun koko viikko ollaan talsittu vain hihnalenkkejä. Boris kaahasi ja hepuloi, talloi kaikki hyvät sienipaikat (kakkapussillisen suppiksia sain pelastettua) ja oli lopulta omatoimisen mäkitreenin jälkeen niin poikki, että käveli pois metsästä. Käytiin kahvilla sisällä ja Boris oli supersiivosti, vaikka puoliskon 6- ja 4-vuotiaat sukulaispojat oli kylässä. Boriksella on ollut huono taipumus tykätä pikkulapsista vähän liikaakin ja käydä törkkäämässä vauhtipusuja naamaan aina kun silmä välttää. Nyt se oli lasten kanssa todella nätisti, ei ryöstänyt mitään kenenkään kädestä eikä kaatanut ketään, ja malttoi maatakin vaikka pojat hyörivät ympärillä. 


 


Kotona meno on näyttänyt viime aikoina jokseenkin tältä: 



Valde


 



Koko joukkue (musta möykky jakkaran alla on Nuka)


 



Valde aka EVIL CAT!!! Poikien juttuja.


 

Ei kommentteja: