Talvi tuli ja afrikkalainen alkoi palella.
Kai tuollaista pohjavillatontakin koiraa voisi hiukan karaista kylmään, mutta minä en raaski. Boris lenkkeilee ja pääasiassa muuten myös pikapissaa omassa pihassaan vaatetettuna. Jos sitä ei pue, se on surkea, viluinen ja väpisevä, eikä minun luontoni anna periksi palelluttaa ja kiusata toista kylmällä.
Tältä näytettiin tänään, melkein -15°C ja vielä viimaa jäljellä.
Haalari ja myssy
Boris pitää myssyään yllättävän hyvin! Jokin kuminauhaviritelmä siihen täytyy vielä tehdä, ettei se valu silmille tai taakse, kun koira ravistelee. Ihmisten tuijotuksesta päätellen pipo koiralla ei ole mikään tavanomainen näky näillä kulmilla, mutta saavat minun puolestani tuijottaa. Tunnin pakkaslenkin jälkeen koiran korvat aivan lämpöiset! Jos tuolla pölhöllä pipolla voin välttää sen että koiran korvalehdenpäät halkeavat, niin käytän sitä tuijotuksenkin uhalla kun pakkaslukemat painuvat viiteentoista tai alle.
Neuloin Borikselle säärystimen murtuneelle jalalle. Haalarin kanssa sitä ei luonnollisesti tarvitse pitää, mutta manttelin kanssa ajattelin käyttää. Luulen, että heti nahan olla oleva metallilevy kerää kylmää ja varmaan särkeekin, joten lisälämmikkeestä saattaa olla hyötyä. Ollaan kyllä suunniteltu, että poistatettaisiin levy jalasta vielä nyt talvikaudella, että sitten kevään koittaessa oltaisiin sairaslomat lusittu ja hyvässä iskussa tokotreenien ja muiden aktiviteettien suhteen.
Isäntä datailee, Boris keskittyy näyttämään... nyrjähtäneeltä?
Vaikeasti joutuu kissapolo juomaan! Ihan Pentikin kulhosta ja koiranruokatelineen hyllyltä kurkotellen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti